
Viikonloppu sujuin rauhallisesti. Jo lauantaiyönä alkoi sellainen ukonilma, että talo tärisi.Ukkonen tuntui kiertävän rannikkoa välillä loitontuen ja välillä räiskien suoraan päällä. Puiset aurinkotuolit lentelivät pitkin pihaa aivan kuin olisivat olleet paperia tuulessa. Sama jatkui koko lauantaipäivän. Oli kylmää, kosteaa ja pimeää.

Mutta sunnuntai oli toista. Ihana keväinen päivä (+25 astetta). Päätimme lähteä tutustumaan Colonia del Sacramenton vanhaan kaupunkiin, joka on Uruguayn toiseksi vanhin kaupunki lahtien 1700-luvulta. Kaksi maata, Portugali ja Espanja on aikoinaan taistellut kaupungin herruudesta, mikä kuulemma näkyy kaupunkikuvassa eri tyylisinä rakennuksina sekä vanhaa kaupunkia kiertävästä muurista.

Sunnuntaina moni muukin oli todennut päivän ihanaksi ja lähtenyt kävelylle. Myös Argentiinan puolelta tulevat turistin ns. bukebussilla eli kantosiipialuksella. Porukkaa siis riitti. Mutta kyllä kaikenlaisia kahviloita ja ravintoloitakin riitti. Kahvinkin olen huomannut ihan kelvolliseksi kun olen oppimut pyytämään oikeanlaista - cafe con leche (maitokahvi).
Mutta ekan kerran omasta kokemuksesta söin maistuvaa ja hyvin tehtyä lihaa ravintolassa. Se valmistettiin näppärästi puilla toimivassa grillissä. Puut siis palavat kehikossa ja pudottavat kekäleitä alatasolle, josta ne levitetään ritilän alle kuumentamaan paistettavaa lihaa.

Minusta on kummallista, että täällä ei käytetä minkäänlaisia mausteita - edes suolaa. Tähän mennessä suurin osa ruuasta on ollut vain "ruokaa" muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Kaupastakin olin ostavinani suolaa, mutta siinä purkissa suolaa oli vain nimeksi ja paljon jotain pahville maistuvaa "maustetta". Seuraavalla ruokaostoskerralla tarkistin sanakirjasta suolan ja varmuuden vuoksi ostin sitä pussillisen. Onneksi olin saanut kotoa lähtiessäni vinkin, että kannattaa ottaa omat mausteet mukaan. Olinkin pakannut matkalaukkuun kaikki pussimausteet, jotka kaapissani oli. Saa edes itse tehdyn ruuan maustettua mieleiseksi.


Hauska huomio on ollut metallitynnyreiden käyttö mitä ihmeellisimmissä tarkoituksissa. Pääsääntöisesti ne toimittavat roskiksen virkaa, mutta ihan eri tavalla kuin me käyttäisimme niitä. Ne siis voivat olla talon roskiksina tai kaupungilla yleisenä roskiksena. Lisäksi näin tynnyreitä käytettävän lasten kiikkuina. Pakko laittaa tähän kuvat niistä molemmista. Mitehän noissa kiikuissa kiikutaan? - Tynnyrin sisällä, päällä ratsastaen vain vain päällä istuen.
Tällä reissulla sain myös kuvan tästä "mainosautosta", joka ajelee ympäri kaupunkia mölyten älyttömästi jotain sellaista mistä minä en saa selvää.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti
Jaa kanssani ajatuksiasi blogistani!