Petipilates

Kaverin houkuttelemana lähdin kokeilemaan paikallista "jumppaa". Hän kutsui sitä "petipilatekseksi" mutta liikunta"keskuksen" aikataulussa siitä käytettiin nimeä - pilates. Treffit sovimme paikan ulkopuolelle.

Sisään astuttiin aivan kuin jonkun kodin eteiseen, jossa senjorita otti vastaan jokaisen tulijan poskisuudelmilla. Meinasi käydä niin, ettei meille löytyisikään tilaa, paitsi jos joku niistä neljästä paikan varanneesta peruisi (tunnin alkuun oli 5 min). Onneksi paikanpäälle ilmaantui vain kaksi osallistujaa ja me pääsimme tunnille.

Riisuimme takit eteisen naulakkoon. Kengät ja ulkohousut jätettiin eteisen portaikkoon. Sitten siirryimme vähän isompaan huoneeseen (ehkä noin pienen luokkahuoneen kokoiseen, mutta kodin omaiseen), jossa oli varattuna matalia hierontapenkin tapaisia "sänkyjä" kaikille meille neljälle omat. Oli kyllä hieman vaikeuksia ymmärtää tätä osallistujamäärän käsitettä kun on tottunut Huuman saliin, joka enimmillään vetää n. 50 ihmistä samaan jumppaan.

Pilates alkoi asettamalla jalat pedin päätyyn (siis laite oli vähän kuin kuntosalilla on reisilihaksia varten) ja työntelemällä itseä makuuasennossa (ilmeisesti käytettiin jotain vastusta) ees taas. Siinä sängyssä oli myös pään päädyssä sellaiset käsillä vedettävät vaijerit joilla tehtiin myös liikkeitä. Yhdessä vaiheessa vaijerin toinen osa kiinnitettiin jalkoihin ja toisesta osasta pidettiin käsillä. Siinä sitten sätkyttelin kuin sätkynukke langoista vedettäessä. Melkein kaikki liikkeet tehtiin selällään maaten. Muutama liike polvilla istuen.

Hauskaksi homman teki, että en yhtään osannut kieltä. Jotkut sanat tosin muistuttivat englantia ja helpottivat, ja olihan mulla mukana kaveritulkki. Hyvin tehokas Senjorita tuli kyllä ohjaamaan jaloista ja käsistä pitäen miten liikkeet tehdään ja korjasi jokaisen virheen. Niin kuin pilateksessa on ajatuksena, niin omien syvien lihasten hallinta oli vissiin se päätarkoitus ja hengittäminen. Aluksi se tuntui minusta ihan hömpöttelyltä. Lopussa jo löytyi ehkä ideakin. Ja pois lähtiessä alkoi reisilihaksia "vapisuttamaan". Taisi se sittenkin olla tehokasta. Ehkä se huomenna tuntuu vieläkin tehokkaammalta.

Ensi viikolla menen kokeilemaan "latinoa" (ilmeisesti jotain tanssia). Onkohan siellä enemmän ihmisiä paikalla vai saanko taas melkein yksityisopetusta? Siellä on myös vähän isompi sali jossain.

Jumpat käydään varaamassa henk.koht. paikan päällä. Ohjaajat kirjaavat sen talteen paperiaikatauluun. Se pitäisi myös henk. koht. perua mutta se ei näytä täällä olevan tapana.