Maatilamatkailua

Perjantaiaamuna kolme autollista naisia ja lapsia suuntasi auton nokan paikalliselle maatilalle.

Ihan ekaksi täytyy kyllä sanoa, että yllätys oli suuri siihen verrattuna mitä odotin karjatilalla vierailusta. Edelleen pitää pysyä 70-luvulla kaikessa rakennetussa ympäristössä mutta tekniikka tuntui olevan hyvinkin nykypäivää kaikin puolin. Tilaa esittelivät meille Isäntä ja poikansa. Hauskoja miehiä.

Karjatilalla oli siis noin 300 "tuottavaa" lehmää. Kaiken kaikkiaan karjaa tilalla oli noin 700 päätä. Mitään navettaa ei ole. Lehmät oleskelevat niityllä. Koko tilaa hoitaa neljä miestä, ja tila toimii täysin omavaraisesti. Kummallista minusta oli se, että maidosta jalostetaan maitojauhetta, joka myydään ulkomaille. Maksaa kuulemma yhtä paljon kuin öljy.

Osa tilan lehmistä odotti keinohedelmöitystä, osa odotti synnttystä ja osa tuotti maitoa. Jokainen lehmä kuulemma tuottaa maitoa keskimäärin 25 litraa päivässä. Jotkut palkintolehmät jopa 50 litraa. Toisaalta jokainen lehmä juo vettä päivässä 10 litraa (en ole iham varma muistanko oikein: Sata tuntuu paljolta mutta kymmenen taas liian vähäiseltä, mutta joku tasaluku se oli). Jos sonneja syntyy niin ne myydään lihanjalostustilalle. Parhaimmille yksilöille koittaa onnenpäivät, sillä ne saavat jäädä tilalle siitossonneiksi.

Ihan aluksi meinasimme päästä näkemään synnytyksen mutta tarkemmin tilannetta tutkaillessa isäntä ilmoitti, että siihen onkin aikaa vielä muutama tunti. Lehmä oli vasta vetäytynyt omaan rauhaansa vähän kauemmaksi niityllä. Poika kertoi, ettei synnytyksiin mitään eläinlääkäriä tarvita, hän hoitaa homman yleensä itse jos ongelmia tulee. Ainut mitä hän ei tee niin keisarinleikkauksia. (Jotkut tilalliset tekevät.) Mutta kerran hänelle meinasi käydä köpelösti. Hän hukkasi sormuksensa lehmän kohtuun. Pari tuntia kuulemma meni etsiskellessä sormusta "sieltä", sillä kotiin ei ollut menemistä ilman sormusta. Pääsimme kuitenkin näkemään esittelykierrosta ennen syntyneet parituntisen vasikan.

Tämän tilan lehmät ovat erityisen "hyviä" sillä tila on voittanut kansallisia ja kansainvälisiä karjanäyttelyn "lehmänäyttelyitä"??? Ja Poika on tunnettu lehmänäyttelytuomari. Tiesittekö, että näyttelylehmiä putsataan ja puunataan koko viikko ennen näyttelyä. Lehmille pitää erikseen tilata kampaaja somistamaan turkki - leikkaamaan, harjaamaan, värjäämään ja kiillottamaan. Lisäksi kaviot hoidetaan, hännät kunnostetaan, kauneusvirheet peitellää jne. Tuli ihan koiranäyttelytoiminta mieleen.

Kierroksen päätteeksi isäntä vielä totesi, että tämä ja huominen päivä tulevat olemaan maajussin onnen päivät: Illalla Uruguay voittaa Perun jalkapallossa ja huomiseksi on luvattu sadetta. Molemmat asiat toteutuivat.

Lopuksi vielä muutama huomio:
Ekaksi sain vihdoin otettua salaa kuvan paikallisesta Mate-juomasta kannuineen ja kuppeineen. (Huom tuo vihreä mönjä kupissa ja rautainen pilli!) Jäi vain puuttumaan isännän kuva termari kainalossa ja kuppi kädessä. Mietin, että hoitaakohan ne ne synnytksetkin yhdellä kädellä kun Mate-kuppi on toisessa kädessä.



Tokaksi laitan tähän kuvan todisteeksi paikallisesta sähköturvallisuudesta. On vähän toista kuin Suomessa. Tämä pistorasiahärpäke roikkuin ruokinta-automaatin vieressä katosta johdon päässä.