Karnevaalit

Viime perjantaina meillä suomalaisilla oli hieno kokemus saada syventyä vähän tarkemmin Urugualaiseen karnevaaliperinteeseen paikallisen nuoren - Camilo Gomezin opestuksella. Lisäksi saimme uskomattoman esityksen karnevaalissa olevista musiikkilajeista hänen taitavan kitaransoiton myötä.

Nimittäin URUGUAYSSA on maailman suurin LLAMADA eli käännettynä karnevaali. Vaikka oikeasti sana llamada tarkoittaa kutsua, nimenhuutoa tai puhelinsoittoa.

Karnevaaliaika Uruguayssa alkaa tammikuun puolessa välissä ja jatkuu helmikuun loppuun. Kanevaalijuhlinta aloitetaan Uruguayssa aina täältä Colonia del Sacramentosta ja juhlinta jatkuu eri paikkakunnilla viikonloppuisin ympäri maata. Karnevaalit muodostuvat eri ryhmistä (combarsat). Uruguayssa rumpurymä koostuu candombe-rumpusoittajista ja  tanssitytöistä. Karnevaaleihin liittyy oleellisesti ns. erilaisia esiintyviä ryhmiä - candombe (= rumpuryhmä), Murgas (= musiikkiteatteri) ja tablados (= katunäyttämöt).

Candombe on rumpuryhmä, jonka juuret ovat afrikkalaisessa musiikissa. Sillä on omanlaisen rytmi ja tapa soittaa rumpuja (olivathan orjien kädet kahlittuina yhteen). Aikoinaan arfikkalaiset orjat kutsuivat toisiaan rumpujen avulla ja pitivät yhteyttä rumpurytmejä soittamalla - siitä nimi llamada = kutsu. Kulkueessa he kävelevät tietyllä tavalla, ikään kuin tallustaen. Se taas kuvaa orjia kävelemässä kahlittuina kettinkeihin.

Rumpuja on kolmenlaisia chico-, repique- ja piano-rummut. Jokaisessa rummussa on omanlaisensa ääni ja niiden koko on erilainen. Chico-rummun ääni on mielestäni korkea  (kapein rumpu), fepiue-rumpu kuulostaa ns. tavanrummulta ja piano-rummusta (suurin rumpu) lähtee matalampi pauke. Taisipa olla myös niin että jokaista rumpua soitettiin omalla rytmillä sulauttaen se yhteen kokonaisuuden kanssa. Tanssitytöt, jotka tanssivat omaleimaisella tavalla yllyttävät rummuttajia soittamaan paremmin tai nopeammin.

Murga on musiikkiteatteriryhmä murga-rumpuineen, joka ottaa kantaa eri asioihin yhteiskunnassa musiikkiteatterin keinoin (minulle tuli mieleen esim. Peacock esitykset Hesassa). Ryhmä koostuu korkeintaan 14-17 jäsenestä, yleensä miehistä. Esitys kestää tasan 45 minuuttia, ei vähempää eikä enempää. Esityksellä pitää olla selkeästi alku, - ongelma ja, ratkaisu eli lopetus. Ryhmä myös pukeutuu valitsemansa teeman mukaan näyttäviin karnevaaliasuihin ja maalaa kasvonsa.

Karnevaalikulkueen mukana ja melkein jokaisen rumpuryhmän edessä tanssivat värikkäästi pukeutuvat tanssitytöt sekä ns. esiintyvä ryhmä (tablados). Ryhmä koostuu yleensä isoäidistä "La Mama Vieja - vanhasta äidisitä, lakaisijasta" El escobero"(=luuta), joka lakaisee kaiken pahan pois taitelemalla ja heittelemällä värikästä sauvaa ja vanhasta luontaisparantajasta - lääkäristä "El Gramillero", joka perinteisesti pukeutuu mustaan silinterihattuun, frakkiin ja kantaa mustaa vanhanaikaista lääkärilaukkua täynnä parantavia yrttejä. Lisäksi ryhmien edessä kulkevat miehet valtavia lippuja heiluttaen. Lippujen avulla halutaan puhdistaa ilmapiiriä ja tuoda onnea. Kulkueeseen kuuluu myös valtavia kuuta ja tähtiä kantavia poikia. Tämä symbolisoi aikoinaan tähtitaivaan alla tapahtunutta rummutusta ja yhteisöllisyyttä.